Tässä on yritys, joka kieltäytyy ilmaisista näyteikkunoista.
Myymälä sijaitsee erittäin vilkkaasti liikennöidyn kadun ja joukkoliikennekadun kulmauksessa, joten jollain hyvällä tahdolla pystyn ymmärtämään ikkunoiden pesemättömyyden. Toisaalta yritys maksaa sijainnistaan ja ohikulkevasta (asiakas)virrasta. Tässä on näkyvillä ja arvioitavissa oleva toteutus siitä, kuinka näyteikkunamainontaa hyödynnetään yrityksessä. Ja huom, kevättuotteet ovat saapuneet!
Yrityksellä on sieltä saadun informaation mukaan käytössään kiertävä somistaja. Herää leikkimielisiä kysymyksiä kuten missä somistaja kiertää ja milloin hän ehtii tähän toimipisteeseen? Puhtaasti ällistyneenä täytyy taas kysyä, maksaako joku oikeasti näiden ikkunoiden toteutuksesta?
Visuaalinen markkinointi on asiakkaalle näkyvä ja näyttävä tapa rakentaa yrityskuvaa. Näyteikkunasomistus pitää yllä asiakkaan mielenkiintoa myymälää kohtaan, kertomalla mm. uutuuksien saapumisesta myymälään.
Hyvä näyteikkunasomistus herättää huomion katseenvangitsijalla, joka saa ohikulkijan lähestymään näyteikkunaa kiinnostuneena ja halukkaana tarkastelemaan ikkunassa esiteltäviä tuotteita tarkemmin.
Kaikista näyteikkunoista puuttuvat hintamerkinnät. Hintamerkintöihin voi suhtautua useammastakin näkökulmasta. Lähtökohtana voi pitää lain asettamaa hinnanilmoittamisvelovollisuutta, joka tarkoittaa kaikkien vähittäismyyntipaikkojen tuotteiden varustamista selkeillä hintamerkinnöillä niin sisällä kuin myös näyteikkunassa, asiakaslähtöisyyttä tai myynnillisiä tavoitteita.
Myymälästä löytyvät tuotemerkit ovat hyvälaatuisia ja keskivertoa hinnakkaampia, mitä ei näiden esillepanojen perusteella kyllä usko. Miksi yritys jättää käyttämättä yhden parhaimmista keinoistaan kertoa tuotteistaan uusille asiakkaille? Miksi yritys ei halua kutkuttaa jo olemassa olevaa asiakaskuntaa uusien kevättuotteiden (ja myynnin) äärelle? Ja surullisinta, onko tässä yrityksen tulkinta siitä, että tämä on riittävä taso heidän "isoille" asiakkaillensa?
